tiistai 3. lokakuuta 2017

Reittisuunnitelmia purjehtijakonkareilta

Perhepurjehdus on tutkimusmatkailua, uusiin satamiin ja venenaapureihin tutustumista. Perheen kanssa purjehtien on myös jatkuvasti pohdittava, mikä on seuraava etappi ja satama, ovatko tuulet ja meri suotuisat reitillemme, odotammeko vielä tässä vai vaihdammeko reittisuunnitelmaa? Missä olisi mukavia kohteita tutkittavaksemme? Mihin oikein olisi hyvä mennä?


Mutta maailma on jo löydetty ja sitä on ihminen tutkinut monen sadan vuoden ajan. Joku on jo käynyt satamissa, joihin suuntaat. Siksi kannattaa kuunnella kokeneempia, käyttää jo olemassa olevia hakusuodattimia - purjehtijoita, jotka ovat perheensä kanssa tai yksin kolunneet mieluummin ihan äskettäin myös niitä ei niin hyviä kohteita. Parhaat neuvot saa kasvokkain. Mikä sitten on hyvä kohde? Saamme usein vastauksen sijasta kysymyksen, mitä te haette, mitä haluatte? 


Toinen kaipaa erämaan rauhaa, joku vilkkaan kaupunkisataman. Lapsiperhe arvostaa lasten iän mukaisia asioita, ja kavereita, vaikka perheveneilijöitä on vähemmän kuin harmaapäisiä veneilijäpariskuntia. Välillä matkapurjehtija tarvitsee käytännöllisen sataman, jossa kaikki palvelut ovat lähellä hammaslääkäristä rautakauppaan, taloustarvikkeista kalatoriin. Sitten varastojen täydennyksen jälkeen on huolletulla miehistöllä ja veneellä hyvä paeta luonnon helmaan, vähän kauemmaksi palveluista, muiden matkapurjehtijaerakkojen joukkoon. 


Valintoja reittisuunnitelmaksi on lukuisia, ne vaihtuvat olosuhteiden mukaan. Kuitenkin, joskus järkevien valintojen tekeminen tuntuu tuskaiselta ja mahdottomalta tehtävältä. Juuri silloin pitää kysyä, siltä ystävälliseltä harmaapäiseltä purjehtijakonkarilta, joka on toista vuosikymmentä seilannut maailman meriä, joka voi olla mielipiteissään hiukan jääräpää ja äkäinen (siihen on taatusti kokemuksen tuomat syynsä), mutta jonka terävät silmät näkevät, ettei tuo lapsiperhe nyt ollenkaan tiedä, kenen neuvoja kuunnella. 

Ja kun tämä vanhempi purjehtija meille sanoo, että ai sinne, no sinne minulla ei ole teille neuvoja, niin se tarkoittaa, että välttäkää, ei se ole niin hyvä teille kuin kuvittelette. Mutta jos valitsette tämän tai tuon suunnan, tänne voin sitten antaa vielä tarkempia neuvoja, ja tuolla teidän kannattaa ehdottomasti toimia näin, ja sitten tämä antaa mahdollisuuden vielä näihin reitteihin.


Reitistä olisi hyvä suunta ja tärkeimmät varikkopysähdykset tietää. Satama satamalta opit purjehtijoilta lisää ja löydät uusia retkikohteita, hyviä ankkurilahtia, kivoja pikkukyliä ja upeita purjehtijayhteisöjä. Ja jos joku mainitsee, että nämä ovat vaarallisia vesiä, kysy miksi, ongi lisää tietoa. Kyse ei ole aina karikoista, merivirroista, liikenteestä, sumusta, kyse voi olla myös nykyään jätelautoista, tai muusta pinnalla kelluvasta, potkuriin jumittuvasta, joka voi haitata matkantekoa vakavastikin.

Jos tunnet jo veneesi, vene on valmis; jos luotat taitoihisi ja ymmärrät, että kaikki asiat voivat muuttua ja jokainen laite ja esine voi hajota, pärjäät kyllä; jos selviydyt pettymyksistä ja osaat korjata kaikkea eteen tulevaa, olet etevä kippari; jos nöyrästi osaat kysyä ja kuunnella, olet matkapurjehtija-ainesta. Minä en osaa korjata kaikkea eteen tulevaa, mutta mieheni osaa, melkein kaikkea, ja jos ei ole osannut, on ollut pakko oppia, eli satamaan on aina päästy. Joskus harmittaa etten ehtinyt tai ymmärtänyt kysyä venenaapurilta vielä enemmän, mutta paljon olemme tietoa saaneet, ja yritämme antaa puolestamme sen mitä tiedämme.

Purjehdus on hetkeen tarttumista ja hetkessä elämistä, muuta ei voi.