maanantai 5. helmikuuta 2018

Ystävänä purjehtija, osa 4: luovaa työtä

Kun oikein tuuli ja aallot koettelevat, ja sataa, ja kun pääsee irti maakrapuarjesta, luova minä purkautuu. Tässä Runeberginpäivän kunniaksi pisara runosuonestani, vuosi oli 2004, julkaistu kirjassa, jonka tein Skotlannin purjehduksesta, Pieni määrä tilauksesta purjehtijatuttaville, joista osa seurasi vanavedessä tulevina vuosina noille sateisille vuonoille. Kirjan loppuosaan tuli muutama  Viulistigastin runo mukaan.

Lasiin tilkka viskiä, lautaselle rommilla maustettu runebergintorttu, ja fiilistelemään.
T. Viulistigasti



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti