Kun oikein tuuli ja aallot koettelevat, ja sataa, ja kun pääsee irti maakrapuarjesta, luova minä purkautuu. Tässä Runeberginpäivän kunniaksi pisara runosuonestani, vuosi oli 2004, julkaistu kirjassa, jonka tein Skotlannin purjehduksesta, Pieni määrä tilauksesta purjehtijatuttaville, joista osa seurasi vanavedessä tulevina vuosina noille sateisille vuonoille. Kirjan loppuosaan tuli muutama Viulistigastin runo mukaan.
Lasiin tilkka viskiä, lautaselle rommilla maustettu runebergintorttu, ja fiilistelemään.
T. Viulistigasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti