Makeaa vettä ja tukkilauttoja - Saimaa

Kun saavut kanavasta Saimaalle, merivesihanasta alkaakin pumputa raikasta makeaa vettä - kyllä sillä kelpaa kahvin keittää ja hampaat pestä. Veneesi pohjaan ei enää kiinnity merirokkoa eikä partamaisia leviä eikä oikeastaan yhtään mitään, jos kalanmätiä ei lasketa lukuun. Tai oikeastaan meidän kalanmädit oli kumiveneen pohjassa, mutta eipä sukellettu silloin katsomaan kuinka paljon sitä olisi löytynyt kölistä.

Eilisen maininkeja ei ole, tuulen suunnan voi oikein mainiosti lukea veden pinnasta. Silti aallokkoa löytyy suurilta seliltä.

Suuret konttialukset ja risteilijät puuttuvat, mutta kyllä Saimaalla risteilee kaikenlaista. Kaikkia vesivälineitä ja veneitä, kalastajia, nuotanvetäjiä, suoraa linjaa kaahaavia pikaveneitä, melojia ja soutelijoita, höyryjä ja purjeita.

Rahtialukset syväväylillä, ne nostavat täydessä lastissa pari suurta aaltoa, jotka kapealla väyläosuudella keikauttavat venettä. Kohtaamista kapeimmissa paikoissa ja mutkissa kauppalaivojen kanssa tulee välttää, laivaliikennettä voi seurata netissä, kapeat kohdat ja seurattavat VHF-kanavat on mainittu Saimaan veneilyoppaassa.

Huomaat, kuinka täällä eletään metsästä. Sitä on joka puolella, metsää kulkee rahtilaivojen kannella ja metsää ui nipuissa pitkin virtoja hinaajien koittaessa pitää niput kasassa.

Heti kanavasta kun käännyt Lappeenrantaan, ajat veneesi Kaukaan tehtaan tukkinippujen vierestä, on siinä väylä, mutta tarkkana kannattaa olla, työtä tehdään vahvoilla pikkuhinaajilla vuorotta, ja uittojen läheisyydessä saattaa joskus olla joku karkulaistukki.

Vettynyt tukki kääntyy joskus kellumaan pystyssä kuin poiju, josta näkyy hyvällä tuurilla 10cm pää pinnalla. Keulatähystäjälle löytyy siis tehtäviä uittojen lähellä.

Veneilijän kannattaa tarkistaa, missä juuri tänä kesänä on Saimaan höyrylaivaregatta, Saimaan ainutlaatuiset vanhojen ja kunnostettujen höyryjen kokoontumisajot. Siellä on hulinaa ja nostalgiaa, koivuhalon tuoksua. Höyrylaivaregatan paikan kun tiedät, voit ennakkoon nähdä höyryjä kulussa kohti juhlapaikkaa, tai juhlien jälkeen nähdä niitä palaamassa kotilaitureihinsa.

Toinen tunnettu regatta on oopperaregatta, purjeveneiden kisat Savonlinnassa yleensä heinäkuussa. Silloin, ja muutoinkin oopperajuhlien aikaan Savonlinnan vierasvenesatamissa vapaita paikkoja on vähän, mutta aina joku paikka löytyy. Tietyt laiturit täyttyvät jo muutamaa viikkoa oopperanäytösten alkua aiemmin, oopperajuhlien työntekijöissäkin on veneilijöitä ja he majailevat mielellään jo harjoituskaudella veneessä.

Sitten on tietysti Sulkavan soutu, soutajia näkee jo ennen kisaa harjoittelemassa. Soutajille kannattaa antaa tilaa, olivat he kisassa tai lepotauolla, joskus näkee ajattelemattoman moottorijahtikuskin hurauttavan liian läheltä, ja soutajat joutuvat nopeasti kääntämään kanottinsa aaltoja kohti, ettei pitkä kilpavene kaatuisi.

Ja kun muualla maailmassa mainostetaan eksoottisena sitä, että saat viettää lomasi saarella, jossa ei ole ketään muita, ainakin jos maksat sitä ja tätä - Saimaalla löytyy kesän ruuhkaviikkoinakin sinulle pääväylien ulkopuolelta saari retkisatamalla, jossa tuskin muita veneilijöitä on.